HYVAME

Mitä työnohjaus on?

Työnohjaus voi nimenä johtaa harhaan, koska tarkoitus ei ole ohjata kenenkään työntekoa tai opettaa ketään tekemään töitä. Työnohjauksen tavoitteena sen sijaan on työryhmän yksilöiden kehittyminen ihmisinä, mikä luo positiivisia vaikutuksia koko työryhmään.

Työnohjaus on organisaation ulkopuolisen henkilön ammatillista tukea työyhteisölle tai yksittäiselle työntekijälle, ja sillä voidaan tukea esimerkiksi ammatillista kehitystä, ennaltaehkäistä työpaikan ilmapiiriongelmia sekä parantaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä työpaikalla.

Työnohjaukset ovat työryhmien pysähtymisen paikkoja, jotka on suunniteltu etukäteen. Ne ovat aikoja, jolloin tarkastellaan yhdessä mennyttä aikaa ja suunnitellaan tulevaisuutta.

On hyvä nähdä työnohjaus prosessina, jossa kehitetään työtä kohti tavoitteita. Työryhmien kriisit kuuluvat eri kehitysvaiheisiin ja säännöllisellä työnohjauksella niitä voidaan ennakoida ja ymmärtää paremmin.

Milloin työnohjaukseen?

Hyvin usein työnohjausta aletaan miettiä siinä vaiheessa, kun työyhteisössä on kasaantunut puhumattomia asioita ja koetaan, että ollaan umpikujassa. Työnohjausta kannattaa kuitenkin ajatella enemmänkin valmennuksena, ennakoivana toimintana, joka pitää työntekijät huippuvireessä. Työnohjaaja on valmentaja, joka voi toimia peilinä ohjattaville. Hän pyrkii herättämään työryhmässä pohdintaa, väittelyä, ihmettelyä ja lopulta saavuttamaan yhteisiä näkemyksiä kokonaisuuksista.

Erilaisuuden hyväksyminen on työryhmissä välttämätöntä, kun tavoitellaan toimivaa ja hyvinvoivaa työyhteisöä. Työnohjauksen avulla opitaan tuntemaan toiset työntekijät ja johtajat paremmin, ja sitä kautta voidaan oppia ymmärtämään paremmin toisten tapoja toimia erilaisissa tilanteissa.

Uskomme siihen, että jokainen haluaa olla paras versio itsestään omassa elämässään. Parhaan versionsa tavoittelu kertoo siitä, että henkilö haluaa panostaa hyvinvointiinsa. Hyvinvoivalla ihmisellä on kaikki rakennuspalikat parhaan itsensä rakentamiseen. Työ on iso osa arkeamme, ja näin ollen itsensä parhaan version löytäminen ja vaaliminen myös työssä on olennainen osa kokonaisvaltaisesti hyvinvoivaa, parasta versiota itsestämme. Työnohjauksen avulla voit hioa esiin timanttisimman työminäsi.

Sotek tarjoaa yksilö-, ryhmä- ja yhteisötyönohjauspalveluja

Yksilötyönohjaus
Yksilötyönohjaus tapahtuu ohjattavan ja työnohjaajan kesken. Tapaamiskerran kesto on tavallisesti 60 minuuttia.
Hinta alkaen: 110 € + alv.

Ryhmätyönohjaus
Noin 5–8 hengen ryhmälle suunnattu työnohjaus tapahtuu keskusteluna työnohjaajan ja ohjattavien kesken. Ryhmän jäsenet ovat samaa tai samankaltaista työtä tekeviä työntekijöitä joko samasta yksiköstä tai useista eri organisaatioista. Kokoontumiskerran kesto on tavallisesti 90 minuuttia.

Yhteisötyönohjaus
Yhteisötyönohjaus on pienryhmässä tapahtuvaa työskentelyä, johon osallistuvat työyhteisön tai -yksikön jäsenet, esimies mukaan luettuna. Kokoontumiskerran kesto on tavallisesti 90 minuuttia.

Ryhmämuotoisten työnohjausten hinta alkaen: 250 € + alv.

Kysy lisää:

Olli Laakso
p. 044 777 0371

Juho Kirvesniemi
p. 044 777 0436

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sotek.fi

Sovittelutoiminnalla ennaltaehkäistään ja ratkotaan ongelmia

Työyhteisösovittelussa puututaan työyhteisössä ilmenevään ristiriitaan, eli konfliktiin, palautetaan työpaikalle työrauha, pyritään parantamaan työpaikan ilmapiiriä sekä lisätään sovitteluun osallistuvien osapuolien välisiä vuorovaikutustaitoja. Sovittelulla pyritään myös ennaltaehkäisemään mahdollisia tulevia konflikteja.

Sovittelun tarkoituksena on, että ihmisten olisi hyvä olla omassa työyhteisössään. Sovittelun myötä työyhteisö saa käyttöönsä menetelmiä, joiden avulla asioita voi käydä turvallisesti ja luottamuksellisesti läpi. Luottamus ja hyvä vuorovaikutus ovat toimivan työyhteisön kulmakiviä.

Konflikti

Konflikti on kahden tai useamman osapuolen ajatusten, käsitysten, asenteiden tai tarpeiden välinen ristiriita. Konflikti voidaan nähdä myös eräänlaisena vuorovaikutustilanteena tai prosessina.

Mikä avuksi

Konfliktit ovat osa jokaista työyhteisöä. Joskus kuitenkin konfliktit saattavat paisua turhan suuriksi, koska niiden huomaaminen sekä niihin puuttuminen kestävät usein liian kauan. Näitä tilanteita ei kenenkään tarvitse ratkaista yksin, vaan avuksi voidaan kutsua ulkopuolinen koulutettu työyhteisösovittelija.

Puolueeton sovittelija ohjaa osapuolten kohtaamista ja keskustelua. Sovittelijan ei ole tarkoitus antaa valmiita vastauksia, vaan ohjata tilannetta.

Työyhteisösovittelun prosessi

Toimeksiantokeskustelu

Ennen toimeksiantokeskustelua joko työnantaja, työpaikan luottamushenkilö tai joku tilanteen osapuolista tekee aloitteen sovittelusta. Päätös sovittelijan käytöstä tehdään yrityksen sisällä. Päätöksen jälkeen käydään toimeksiantokeskustelu, jossa määritellään, ketkä kaikki työyhteisön jäsenistä osallistuvat sovitteluun.

Info

Toimeksiantokeskustelua seuraa info, jossa sovittelija kertoo työyhteisösovittelun prosessista sekä sovittelussa käytettävistä menetelmistä. Infoon voi sovittelun osapuolten lisäksi osallistua myös esimerkiksi HR:n edustajia.

Yksilötapaamiset

Työyhteisösovittelun prosessiin kuuluu, että jokainen osallistuja haastatellaan erikseen. Joten yhteisen infon jälkeen sovittelija käy yksilökeskustelut erikseen kaikkien sovittelun osapuolten kanssa, jotka määriteltiin toimeksiantokeskustelussa.

Yksilötapaaminen on osallistujalle oma turvallinen hetki, jolloin hän tulee kuulluksi. Näissä tapaamisissa myös hiljaisemmat työyhteisön jäsenet saavat äänensä kuuluviin.

Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia, ja niissä käydään läpi muun muassa konfliktitilannetta ja sen herättämiä tunteita.

Yhteistapaaminen

Kun yksilökeskustelut kaikkien osapuolten kanssa on käyty, seuraava vaihe on yhteistapaaminen. Tässä ovat paikalla kaikki sovittelun osapuolet. Päämääränä on, että jokainen tuo oman näkemyksensä tilanteesta esiin. Sovittelijan tuella yritetään päästä konfliktin ratkaisuun. Tässä yhteydessä laaditaan myös kirjallinen sovintosopimus.

Seurantajakso

Seurantajakso on oleellinen osa työyhteisösovittelua. Tämän jakson aikana sovittelija tukee työyhteisöä muutoksessa. Seurantajaksoon kuuluu vähintään kolme tapaamiskertaa.

Kun työyhteisö voi paremmin, yritys voi paremmin

Hyvinvoivan työyhteisön työteho paranee, työn kuormittavuus vähenee ja palvelut sujuvat jouhevammin. Sovittelun avulla voidaan vaikuttaa työyhteisön arjen ja hyvinvoinnin kautta suoraan yrityksen taloudelliseen tulokseen.

Sovittelussa käytetty toimintamalli ja ajattelutapa taipuvat moneen: ne tuovat esimerkiksi henkilöstöjohtamisen menetelmäosaamista johtoryhmälle sekä apua uuden työyhteisön tai tiimin luomiseen ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Näin työyhteisöllä on työkalut valmiina myös mahdollisen konfliktin varalle.

Kysy lisää:

Katri Arvila
p. 044 777 0367

Olli Laakso
p. 044 777 0371

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sotek.fi

NUOTTI-valmennus on matalan kynnyksen ammatillista kuntoutusta 16–29-vuotiaille. Sen tähtäimessä on nuoren ammatillinen eteenpäinmeno tai sen mahdollistuminen.

NUOTTI-valmentajat tarjoavat apua, tukea ja kannustusta esimerkiksi opintojen jatkamiseen, töiden etsimiseen, tulevaisuuden suunnitteluun ja toimintakyvyn kohentamiseen.

Valmennettava saa henkilökohtaisen valmentajan, jonka tuella hän pääsee suunnittelemaan tulevaisuuttaan.

Käytännössä NUOTTI-valmennus on valmentajan ja valmennettavan säännöllistä yhteydenpitoa ja tapaamisia, kasvokkain tai etänä. Valmennettava voi valita hänelle mieluisan tapaamispaikan. Se voi olla hänen kotonaan, Sotek-säätiön toimipisteissä, kahviloissa, lenkkipoluilla tai lähes missä vain, mikä tuntuu nuorelle ominaiselta paikalta. Tapaamisiin voidaan tarvittaessa ottaa mukaan myös valmennettavan muuta verkostoa.

Sotek tarjoaa NUOTTI-valmennusta Kymenlaakson alueella. Valmennus on maksutonta ja lääkärinlausuntoa ei tarvita. Valmennettava voi saada kuntoutusrahaa NUOTTI-valmennuksen ajan.

NUOTTI-valmennukseen hakeutuminen on helppoa. Soitto Kelaan (puh. 020 692 205) riittää ja hakemus valmennukseen otetaan suullisesti vastaan.

Valmennukseen hakeutuva voi olla Kelaan yhteydessä joko itse tai mahdollisen tukityöntekijänsä (esim. Ohjaamon, TE-toimiston, Etsivän nuorisotyön tai sosiaalitoimen työntekijä) kanssa. Mainitse Kelalle Sotek-säätiö, niin pääset nimenomaan meille valmennukseen.

Kysy lisää:

Minna Labbas
p. 044 777 0366

Kati Kurtti
p. 044 777 0361

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sotek.fi

Lisätietoa löydät myös Kelan sivuilta.

Seksuaalineuvonnassa käsitellään omaa seksuaalista hyvinvointia ja seksuaaliterveyttä tukevia asioita yhdessä ammattilaisen kanssa. Neuvonta pohjautuu aina yksilöllisiin tarpeisiin.

Seksuaalineuvonnalla tavoitellaan ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jos syystä tai toisesta kokee olonsa epämukavaksi omissa nahoissaan, oman seksuaalisuuden äärellä tai omassa ihmissuhteessaan, tilannetta kannattaa pohtia ammattilaisen kanssa. Tai jos mielessä pyörii tiettyjä kysymyksiä, voi niihin lähteä etsimään vastauksia ammattilaisen tuella.

Oikea-aikainen neuvonta lisää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia kaikilla elämän osa-alueilla ja ehkäisee seksuaaliongelmien pitkittymistä.

Seksuaalineuvonta on hyvinvointineuvontaa, vuorovaikutusneuvontaa, omien ajatusten sanoittamisen tukea ja ennen kaikkea oman itsensä tutkimista. Pääpaino on ennaltaehkäisyssä, tiedon lisäämisessä ja luvan antamisessa. Asiakkaalla on lupa puhua kaikesta, mikä hänen mieltään askarruttaa.

Seksuaalineuvoja ei anna valmiita vastauksia tai toimintatapoja, vaan tukee asiakasta tämän omassa prosessissa.

HyVaMe-seksuaalineuvonnan erityisosaamisalueena on kehitysvammaisten kohtaaminen ja heidän hyvinvointinsa erityistarpeet.

Seksuaalineuvontaan sisältyy yleensä 1‒5 tapaamiskertaa.

NEUVONTA (yksilö, pari tai ryhmä)

Tuli vaan mieleen
Vastaus sähköpostikysymykseen.

Pika-apu
Juttelua puhelimessa 30 minuuttia.

Kaverin puolesta / Prosessiohjaus
Vammaisen henkilön avustajan tai lähityöntekijän ohjaus asiakkaansa seksuaalisuuden toteuttamisen tueksi. Asiakas on mahdollisuuksien mukaan tapaamisessa mukana.

Mitä mä tahdon?
Keskustelua oman seksuaalisuuden ja tahdon esilletuomisen tueksi tilanteissa, joissa koetaan painostusta tai jotka koetaan vaikeiksi.

KOULUTUS JA KURSSIT

Ikioma kehoni
Miten puhua lapsille seksuaalisuudesta?

Käydään läpi lasten seksuaalisuuteen ja seksuaalikasvatukseen liittyviä teemoja. Lisäksi koulutuksessa jaetaan kattava paketti netistä löytyviä, tähän aiheeseen liittyviä linkkejä.

Onnellisena omassa kehossa
Luento 3 h

Luennolla käydään läpi oman kehosuhteen parantamiseen liittyviä teemoja.

Kahden päivän kurssi, 6 h + 6 h

Laskeudutaan lempeydellä tarkastelemaan omaa kehosuhdetta. Teorian ja harjoitusten avulla lähdetään yhdessä matkalle kohti onnellista oloa omassa kehossa.

Seksuaalisuus vammaistyössä
Luento vammaistyön ammattilaisille 3 h

Käydään läpi vammaistyössä tarvittavia näkökulmia seksuaalisuuteen teorian ja esimerkkien avulla.

Panosta parisuhteeseen
Luento 3 h

Käydään läpi hyvinvoivan parisuhteen tunnusmerkkejä ja työkaluja, joilla itse kukin voi parisuhteeseen panostaa.

Haluuks pelaa?
Pelillistetty seksuaalineuvonta nuorille

Käydään erilaisten pelien avulla läpi seksuaalisuuden teemoja samalla jutustellen ja faktoja tarkastellen. Nuorille myös vinkataan ilmaisista ja asiallisista neuvontapaikoista netissä. Teemoja ja painopisteitä voidaan räätälöidä tilaajan tarpeen mukaan.

Jutellaan
Ryhmäkeskustelu 3‒6 kertaa

Sisältö:

• Vuorovaikutteista keskustelua luennoinnin sijaan suljetussa ryhmässä.
• Voidaan käyttää erilaisia pelillisiä ja toiminnallisia menetelmiä, jotta saadaan osallistujat rentoutumaan ja keskustelemaan.
• Tavoitteellista keskustelua ennalta sovituista teemoista.
• Sopii hyvin esimerkiksi kehitysvammaisten pienryhmille tai heidän lähipiirilleen.

Oma valinta
Eikö listalta löytynyt sopivaa koulutusta? Ota yhteyttä, niin suunnitellaan sellainen!

Kysy lisää:

Piia Talvitie
p. 044 777 0415

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@sotek.fi

Oma väylä on kuntoutusta 16–29-vuotiaille, joilla on todettu neuropsykiatrinen diagnoosi, kuten Asperger, ADHD tai ADD. Tarjoamme Oma väylä -kuntoutusta Kymenlaakson alueella.

Oma väylä -kuntoutuksen tarkoituksena on, että saat:

• vahvistusta opiskelu- ja työelämään liittyviin taitoihin ja valmiuksiin
• ohjausta ja harjoitusta arjenhallintataitoihin
• tukea sosiaalisten taitojen vahvistamiseen.

Ennen kuntoutuksen alkua asetat yhdessä terveydenhuollon kanssa omat tavoitteesi, joita arvioidaan ja tarkistetaan kuntoutuksen edetessä.

Oma väylä -kuntoutus sisältää:

• ennakkoyhteydenoton ja kutsukirjeen
• 27 yksilötapaamista
• 10 ryhmätapaamista
• 1–2 läheisten tapaamista
• 1–3 seurantatapaamista (2–6 kuukauden päästä kuntoutuksen päättymisestä).

Kuntoutuksessa sinun tukenasi on moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat terveydenhuollon ammattilainen, sosiaalialan ammattilainen, psykologi ja tarvittaessa työelämäasiantuntija. Kuntoutus on maksutonta ja se kestää vuoden.

Miten hakeutua Oma väylään:

• Tarvitset B-lausunnon tai vastaavan lääketieteellisen selvityksen, ja sen voit hakea esimerkiksi terveyskeskuslääkäriltä tai sinua hoitavalta lääkäriltä.
• Voit hakea kuntoutukseen Kelan Harkinnanvarainen kuntoutus KU 132 -lomakkeella, jonka lähetät Kelaan lääkärin B-lausunnon kanssa. Valitse palveluntuottajaksi Sotek-säätiö.
• Voit tehdä hakemuksen OmaKelassa tai vaihtoehtoisesti voit lähettää hakemuksen ja liitteen Kelaan, osoitteeseen: Kela, PL 10, 00056 Kela.
• Kelan asiointipalvelussa näet hakemuksesi ratkaisun, josta saat myös kirjallisen päätöksen kotiisi postitettuna. Mikäli sinulle myönnetään Oma väylä -kuntoutus, Sotek-säätiöltä soitetaan sinulle noin kahden viikon sisällä päätöksen saamisesta.

Kysy lisää:

Terhi Salo
p. 044 777 0497

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sotek.fi

Olen Olli Laakso ja valmistunut yhteisötyönohjaajaksi vuonna 2010 Jyväskylän koulutuskeskuksesta.

Ensimmäisen kerran tutustuin työnohjaukseen vuonna 1999, kun aloitin työni Kymenlaakson erityshuollon kuntayhtymässä. Uuden yksikön kehittämiseen kuului säännölliset työnohjaukset ja myös yhteiset koulutukset yhteisöllisyyden kehittämiseksi kuntayhtymässä.

Jyväskylään lähdin ensin opiskelemaan yhteisöhoitoa 2003–2005 ja se ajattelu istui täydellisesti omaan ajatteluuni siitä, miten töitä pitää tehdä. Useasti työnohjauksissa huomasin ajattelevani, miten itse toimisin erilaisissa tilanteissa, jos olisin työnohjaajan tilalla. Siitä lähti ajatus, että jonakin päivänä haluan olla työnohjaaja. Vuonna 2009 aloitin Jyväskylässä työnohjaajaopinnot, joiden myötä toiveeni toteutui. Nyt yli kymmenen vuotta työnohjauksia tehneenä moni asia on muuttunut yhteiskunnassa, mutta edelleen näen työnohjausten suuren merkityksen yhtenä työhyvinvointia parantavana keinona.

Valmistuin alkuvuodesta 2022 ratkaisukeskeiseksi työyhteisösovittelijaksi ja näen siinä paljon samoja elementtejä kuin työnohjauksessa.

Olen myös neuropsykiatrinen valmentaja ja työskentelen lähiesimiestehtävissä.

Olen Juho Kirvesniemi ja ensikosketukseni työnohjaukseen tapahtui vuonna 2009. Työskentelin silloin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksella ja yhteisöllemme kuului tuolloin työnohjaukseen osallistuminen. Kovin tarkkoja muistikuvia niistä hetkistä ei enää ole, mutta muistan sen orastavan mielenkiinnon, joka heräsi ohjattavana ollessani työnohjausta ja työnohjaajan työtä kohtaan.

Sittemmin on vettä ehtinyt Kymijoessa virtaamaan, kunnes vuonna 2018 palaset loksahtivat siinä määrin kohdilleen, että minulla oli mahdollisuus lähteä opiskelemaan työnohjaajaksi Porvoon Careeriaan. Sieltä valmistuin syksyllä 2021. Olen siis työnohjaajana vielä varsin vihreä, mutta häpeilemättä sellainen. Ajattelen, että tämän tuoreuden myötä on hieman helpompi säilyttää toisaalta innostus ja kiinnostus, mutta myös riittävä nöyryys asioiden edessä.

Jos haluat nousta kärpäsenä katonrajaan ja tutkia uteliaasti, mitkä asiat omaan ja yhteiseen työhön vaikuttavat ja olisiko siellä jopa löydettävissä jotakin, johon voisi saada uutta näkökulmaa ‒ suosittelen lämpimästi antamaan työnohjaukselle mahdollisuuden.

Työnohjauksen lisäksi Juho toimii laatuasiantuntijan ja projektipäällikön tehtävissä.

"Jokaisessa työyhteisössä on aina hyvää, vaikkei sitä sillä hetkellä näe."

Ihmisten valmentava johtaminen kiinnostaa

Se, miten päädyin työyhteisösovittelijaksi, juontaa juurensa omasta taustastani ja kokemuksistani. Valmistuin työyhteisösovittelijaksi tammikuussa 2022, mutta minulla on pitkä työhistoria aikuisten ihmisten ohjauksesta ja valmentamisesta, erityisesti aikuissosiaaliohjauksesta. Olen nähnyt, millaisia ongelmia työyhteisöissä voi olla ja ollut myös itse jäsenenä sellaisissa työyhteisöissä, joissa olisi ollut tarvetta sovittelulle tai asioihin puuttumiselle.

Työyhteisösovittelu tuo apuja konfliktitilanteisiin ja lisää ymmärrystä puuttua niihin. Konflikti on usein väärinymmärrys tai -tulkinta tai vuorovaikutuksen puute. Minulla on aina ollut luontainen kiinnostus ongelmanratkaisuun, uusien toimintamallien löytämiseen ja ylipäätään ihmisten kanssa työskentelyyn. Erityisesti minua kiinnostaa ihmisten valmentava johtaminen: Mitkä tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin? Miten ihmisten vuorovaikutusta voi parantaa? Mitkä ovat toimivia tiimityöskentelyn menetelmiä? Miten ihmisistä saa parhaimman irti?

Hyödynnän sovittelutilanteissa omaa kokemustani ja osaamistani

Valttejani työyhteisösovittelijana ovat kuuntelun taito ja uskallus kyseenalaistaa asioita. Olen läsnä tilanteissa, enkä pelkää tarttua hankaliinkaan asioihin. Sovittelijan roolissa minulla on mukanani ratkaisukeskeinen työkalupakki, jossa on kymmenkunta menetelmää. Osaan lukea nopeasti tilanteita ja ihmisiä ja sovellan menetelmiä sen mukaan, sillä sama menetelmä ei sovi kaikille. Tarkoituksena on auttaa ihmistä löytämään itse vastaukset. Hyödynnän sovittelutilanteissa omaa kokemustani ja osaamistani sen sijaan, että lukisin asioita suoraan kalvosta.

Työyhteisösovittelun lisäksi Katri työskentelee kehittämispäällikön tehtävissä.

Nuottivalmentajana tarkoitukseni on auttaa nuorta löytämään hänen omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan. Näin nuori löytää keinoja ottaa ne askeleet, jotka vievät häntä kohti omia tavoitteita ja omannäköistä elämää.

Uskon, että meillä jokaisella on mahdollisuus tehdä elämässämme muutoksia. Yhdessä nuoren kanssa kulkien tuen hänen matkaansa eteenpäin. Tarjoan myös mahdollisuuden hyödyntää valmennuksessa erilaisia itsetuntemus- ja yksilövalmennustehtäviä.

Valmentajana olen helposti lähestyttävä, ratkaisukeskeinen, kannustava ja asiakkaan kokonaistilanteen huomioon ottava.

Ihmisenä olen aito ja elämänmyönteinen, ja teen työtä oman persoonani kautta.

Minulla on vahva ja monipuolinen työkokemus sosiaalialalta ja terveydenhoitoalan sosiaalityön tehtävistä. Olen lisäkouluttautunut ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi ja myös työskennellyt nepsy-valmentajana. Olen työskennellyt ennen NUOTTI-valmennusta nuorten kanssa muun muassa kuntoutuksen, psykiatrisen, päihdevieroituksen ja kriminaalityön puolella.

NUOTTI-valmentajana en halua antaa valmiita ratkaisuja, vaan yritämme löytää niitä yhdessä nuoren kanssa. Joskus kokeilemme jotakin, ja jos se ei toimi tai tunnu nuoresta mahdolliselta, vaihdamme tyyliä. Kannustan nuoria unelmoimaan, ja yhdessä pyrimme tekemään joskus mahdottomaltakin tuntuvista asioista mahdollisia.

NUOTTI-valmennuksessa tehdään yhteistyötä nuoren verkostojen kanssa, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä, eikä uuvuteta nuorta kuntoutumisessa.

Lämmin ja rehellinen vuorovaikutussuhde auttaa avautumaan

Kanssani työskennellessä on huumori vahvasti mukana, mutta myös vaikeita asioita uskallan ottaa puheeksi. Päämottoni on, että ”Ihmiset ovat mukavia” ja tästä lähtökohdasta on mielestäni hyvä alkaa rakentaa yhteistyötä. Haluan, että meille syntyy nuoren kanssa lämmin ja rehellinen suhde, jossa hänen on helppo avautua, eikä hänen tarvitse ainakaan minun reaktioitani pelätä.

Kannustan nuoria oman mielipiteen esille tuomiseen ja yhdessä työskennellessä haluankin, että he uskaltavat arvostaa omia mielipiteitään ja uskoa, että niillä on väliä.

Minna on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Olen ratkaisukeskeinen ihminen ja se ote näkyy myös työssäni seksuaalineuvojana. Määrittelemme asiakkaan kanssa tavoitteen, jota kohti lähdemme kulkemaan. Asiakas on pääosassa ja rakentaa itse oman matkansa, minä tuen ja teen tarpeen mukaan kysymyksiä tai tarjoan menetelmiä oivallusten syntymiseksi. Usein keskiössä on luvan saaminen: on tärkeää kokea olevansa hyväksytty ja riittävä sellaisena kuin on.

Erityisenä sydämenasiana minulle on seksuaalisuuden teemat kehitysvammaisten kohdalla, ja usein seksuaalineuvonta voi olla myös läheisten ohjausta, kuinka rakentaa toimintatapa tilanteeseen, joka aiheuttaa hämmennystä tai jopa häiriökäyttäytymistä.

Selkeä polku oman ammattitaidon kasvattamiseksi

Aiemmissa työtehtävissäni työhönvalmennuksessa ja kehitysvammaisten parissa tuli ajoittain vastaan tilanteita, joissa koin, että osaamiseni ei riitä selviämään tilanteesta ammatillisesti tarpeeksi laadukkaasti. Seksuaalineuvojan koulutus oli itselleni selkeä polku lisätä omaa ammattitaitoani vastaamaan työni tarpeita. Koulutuksessa ollessani tajusin todella, miten hyvä lisä koulutus onkaan ammatilliseen osaamiseeni, ja miten tärkeä teema tämä on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.

Seksuaalineuvonnan lisäksi Piia työskentelee projektipäällikkönä ihmisten digitaitoja lisäävässä Digimotivaattori-hankkeessa.

Oma väylä -työntekijänä olen nuoren rinnalla kulkija rennolla ja valmentavalla työotteella. Tämä tarkoittaa sitä, että en tee puolesta, vaan yhdessä ja yhteistyössä asiakkaan kanssa autan selvittämään esimerkiksi työ- ja opiskeluelämään tai arjen haasteisiin liittyviä asioita. Etsin asiakkaan kanssa hänelle sopivia tapoja toimia. Haluan auttaa nuorta kirkastamaan hänen omia tavoitteitaan ja tukea niitä kohti pyrkimisessä. Työntekijänä olen rauhallinen, empatiakykyinen, huumorintajuinen ja innostun asioista, olen kannustava.

Rehellisyys ja avoimuus ovat minulle tärkeitä arvoja ja uskon niiden näkyvän myös tavassani olla nuoren kanssa.

Olen lähihoitaja, yhteisöhoidon ohjaaja, sairaanhoitaja (AMK) ja valmistun ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi joulukuussa 2022. Olen toiminut aiemmin päihdehuollossa ja aikuispsykiatriassa kuntoutuksen parissa.

Terhi työskentelee myös nuorten työpajan ohjaajana.

Olen Kirsi Tähti, Oma väylä -palvelun työntekijä. Valmistuin sosionomiksi (AMK) vuonna 2008 ja ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi vuonna 2019. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat ammatillisesti lähellä sydäntäni ja olenkin pääpiirteittäin työskennellyt koko työurani tämän ikäryhmän ja heidän perheidensä kanssa, niin yksilötyön kuin ryhmätoimintojenkin parissa.

Uskon, että jokainen voi elämässään saavuttaa haluamiaan tavoitteita ja unelmia, mutta toisinaan oma tsemppi yksinään ei riitä. Oma väylän avulla haluan antaa nuorelle mahdollisuuden tuettuna, kannustettuna ja yhdessä tehden löytää itsestään voimavaroja ja vahvuuksia, joita nuori ei syystä tai toisesta ole osannut hyödyntää tai mahdollisesti edes tiennyt niiden olemassaolosta.

Oma väylä -kuntoutusta ei tehdä minua, työntekijää, eikä myöskään läheisiä varten. Kuntoutuminen on itseä varten, jotta tulevaisuudessa pystyy ja kykenee tekemään asioita, joista on aiemmin vain haaveillut, ja sitä kautta päästä kiinni omaan polkuunsa ja juttuunsa elämässä. Toivottavasti voimme yhdessä löytää esimerkiksi uusia työkaluja arkeesi ja elämänhallintaasi tai vaikkapa kehittää sosiaalisia taitojasi.

Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys ja asiakkaan tarpeista lähtöisin tehtävä työ ovat minulle merkityksellisiä asioita: se, että löydetään jokaiselle juuri ne työskentelytavat, jotka hänelle sopivat, vaikka etsiminen tapahtuisi monenkin mutkan kautta. Herkkyys nähdä asiakkaiden erilaiset persoonat ja tavat toimia on vahvuuteni. Kuten myös huumori, joka on vahvasti mukana työssäni.

Oma väylän lisäksi Kirsi työskentelee sekä yksilö- ja ryhmävalmentajana nuorille sosiaalisille jännittäjille suunnatussa Avittaja-hankkeessa että neuropsykiatrisena valmentajana.

Toimin Oma väylä -kuntoutuksessa osana moniammatillista tiimiä. Psykologina arvioin kuntoutuksen alussa nuoren kognitiivista ja psyykkistä toimintakykyä, ja osallistun kuntoukseen hänen tilanteensa ja kuntoutustarpeen vaatimalla tavalla, muun muassa ohjauksen ja neuvonnan keinoin.

Työntekijänä olen helposti lähestyttävä, rauhallinen ja empaattinen. Minulla on pitkä kokemus mielenterveys- ja päihdetyöstä. Lisäksi minulla on kokemusta muun muassa opiskeluhuollon psykologin ja työterveyspsykologin tehtävistä. Kaikissa näissä töissä olen kohdannut ihmisiä, joilla on todettu neuropsykiatrisia häiriöitä. Koenkin, että minulla on vankka tietämys niiden mukanaan tuomista haasteista. Pohjaan työni muun muassa ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan, jonka kautta keskiössä ovat asiakkaan vahvuudet ja uusien toimivien keinojen löytäminen arjen ja elämän hallintaan.